KULINARISTIEN JAPANI
Japanilainen ruoka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Erityisesti sushi liitetään laajasti japanilaiseen keittiöön. Viime vuosina ramen-ravintoloita on alkanut ilmestyä yhä useampiin kaupunkeihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Japanilainen ruoka on kuitenkin paljon muutakin kuin sushia. Itse asiassa japanilainen ruokakulttuuri on niin erityinen, että UNESCO on nimennyt sen maailman aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.
Monille kulinaristeille Japani on varsin korkealla matkakohteiden listalla. Tokiossa on eniten Michelin-ravintoloita koko maailmassa, ja tietenkin tarjolla on myös valtava valikoima pieniä paikallisia ravintoloita. Olitpa lähes missä tahansa Japanissa, huomaat, että laadukkaat raaka-aineet ja ”washoku” ovat kunniassa kaikkialla.
Washoku tarkoittaa japanilaista ruokaa, ja sitä ovat kaikki perinteiset japanilaiset ruokalajit kuten sushi, sukiyaki, kaiseki, nabe, tempura ja muut klassiset koko perheen suosikit. Perinteinen japanilainen ruoka perustuu tyypillisesti paikallisiin satokauden mukaisiin aineksiin ja umamiin.
Sushi on epäilemättä tunnetuin japanilainen ruokalaji. Suosikkiruokaan liittyy silti monenlaisia väärinkäsityksiä. Sushin historia alkaa Mekong Deltan riisipelloilta. Maanviljelijät hapattivat kalaa suolan ja riisin kanssa ja heittivät sitten riisin pois. Vasta myöhemmin ihmiset keksivät alkaa syödä riisiä yhdessä kalan kanssa. Tämän tavan, joka nykyään tunnetaan nimellä narezushi, sanotaan tulleen Japaniin yhtä aikaa riisinviljelyn kanssa. 300 vuotta myöhemmin syntyi hayazushi, jossa esimerkiksi kalanmätiä tai raaka kalaa laitettiin viinietikkaisten riisipallojen päälle. Tämäntyyppinen sushi sai Japanissa suursuosion, ja kokit jatkoivat sushin kehittämistä lisäämällä mukaan uusia paikallisia ainesosia. Nykyään sushia saa Japanissa kaikissa hintaluokissa supermarketeista fine dining -ravintoloihin.
-
Huipputuoretta ja paikallista sushia Toyama Bayssa
Toyama Bay tunnetaan poikkeuksellisen laadukkaista merenelävistään. Kala pyydetään rannikon läheltä, joten sushi on huipputuoretta. Monet Toyaman prefektuurin ravintolat ovat mukana hankkeessa, joka tarjoaa mahdollisuuden ostaa 10 erittäin laadukasta sushipalaa 2 500–3 850 jenin hintaan (17,40–26,75 €). Sushi valmistetaan tuoreesta paikallisesta kalasta ja herkullisesta Toyaman prefektuurin riisistä.
Lue lisää täältä
-
Jumalaisia sushielämyksiä Ginzan alueella
Yksinäinen katulamppu merkitsee sisäänkäyntiä Ginzan SUSHI AOKIin, kansainvälisesti arvostettuun sushibaariin Tokyon Ginzan kaupunginosassa. Jos onnistut saamaan istumapaikan tiskiltä, huomaat nopeasti, ettei ruoassa ole mitään keskinkertaista. Kokki Aoki loihtii ruokaa perinteiseen Edomae-tyyliin käyttäen tuoreita, Toyosu Fish Marketista päivittäin ostettuja mereneläviä.
Lue lisää täältä
-
Running Sushi
Japanissa Kaitenzushina tunnettu ravintola on kotoisa ja edullinen – se tunnetaan sushia ravintolan läpi liikuttavasta liukuhihnasta. Hinnat alkavat 100 yenistä (0,70 €), ja hihnalta otettu sushi on huomattavasti halvempaa kuin tavallinen sushi. Se on myös suosittua perheiden keskuudessa. Liukuhihnalta otettavaa sushia tarjoavia ravintoloita on kaikkialla Japanissa.
Lue lisää täältä
Japanilaiset nuudelilajit soba ja udon olivat keskeisessä roolissa Japanin gastronomiassa jo silloin, kun kiinalainen ramen-ruokalaji saapui maahan 1800-luvun puolivälissä. Japanilaiset olivat siis jo tottuneet ryystämään suuria kulhollisia nuudelikeittoa. Ramen-keitto synnytti silti innostusta, koska nuudelit sisälsivät kansui-ainesosaa, joka lisäsi nuudeleille tyypillistä ”kimmoisuutta”. Tällaista ei ollut Japanissa ennen nähty, ja ruokalajista tuli nopeasti suosittu koko maassa.
Nykyään tarjolla on neljää erityyppistä ramenia, joiden pohjana ovat erilaiset liemet: Miso, Shio (suola), shoyu (soija) og tonkotsu (possu). Ramenia syödään usein myös halvempana versiona pikanuudeleiden muodossa. Nykyään nuudelikeitto on yksi Japanin suosituimmista lohturuoista, ja sitä myydään jokaisessa kadunkulmassa.
Kagawa-prefektuuri tunnetaan parhaiten udonista, eli paksuista nuudeleista, jotka valmistetaan vehnäjauhoista, vedestä ja suolasta. Udonia käytetään usein keitoissa. Setonaikain luonnonpuistossa voi varata yöpaikan ja tehdä itse Sanuki-udonia asiantuntijoiden opastamana. Yöpymiseen sisältyy vierailu paikallisella maatilalla, jossa voit kerätä itse vihannekset nuudeliateriaasi. Vierailijoilla on mahdollisuus tehdä nuudelitaikina ja muotoilla nuudelit itse. Vertailun vuoksi kannattaa tietenkin käydä myös paikallisissa udon-ravintoloissa testaamassa eri tavoin valmistettuja klassikkonuudeleita.
www.japan.travel/national-parks/parks/setonaikai/see-and-do/experience-making-sanuki-udon-noodles
-
Useita ruoanlaittokursseja
Haluatko oppia tekemään sushia, nuudeleita, ramenia tai jotain aivan muuta? Japanissa voit ilmoittautua lukuisille erityyppisille ruoanlaittokursseille.
Lue lisää täältä
Vajaan viiden tunnin junamatkan päästä Tokiosta sijaitsee kaupunki nimeltä Takayama, jossa sijaitsee Japanin vanhimat sakepanimot. Kaupungissa pääsee vierailemaan paikallisissa panimoissa ja osallistumaan opastetuille sake-kierroksille, joissa voi maistaa niin kuivaa, hedelmäistä kuin hapanta riisiviiniä. Joissakin paikoissa saa ilmaisia maistiaisia, ja jotkut paikat järjestävät 12 eri saketyypin maistiaisia pientä maksua vastaan. Ja kun nälkä iskee, on aika maistaa perinteistä Hoba miso -erikoisuutta joissakin Takayaman paikallisista ravintoloista. Hoba miso on erityisen maukasta Hida wagyu -lihan ja vihannesten kera, valmistettuna hiilillä kuivien magnolian lehtien päällä.
Takayaman-vierailun jälkeen voi matkustaa etelään tunnelmalliseen Gero Onseniin ja yöpyä perinteisessä japanilaisessa majatalossa ja nauttia kuumista lähteistä.
Hiljainen Yuasan kaupunki, joka sijaitsee Wakayaman prefektuurissa – puolentoista tunnin ajomatkan päässä Narasta etelään – ei välttämättä kuulosta kovinkaan erikoiselta. Mutta kaupungissa on jotakin erityistä: Se on Japanin ensimmäinen kaupunki, jossa on tehty kaikkien rakastamaa soijakastiketta. Kadochon tehdas on valmistanut soijakastiketta samalla reseptillä yli 170 vuoden ajan. Tehtaalla järjestetään opastettuja kierroksia, joissa kerrotaan lisää soijanvalmistusprosessista ja näytetään vanhanaikaisia työkaluja. Kierros on ilmainen, mutta aika on varattava etukäteen.
Osakaa lähellä sijaitseva viskitislaamo Suntory Yamazaki tunnetaan japanilaisen viskin synnyinpaikkana. Tislaamo perustettiin tismalleen samaan paikkaan vuonna 1923, koska alueen lähdeveden korkea laatu ja kostea ympäristö sopivat täydellisesti viskin kypsytykseen. Tänä päivänä tislaamossa järjestetään opastettuja kierroksia, joissa kerrotaan käymis-, tislaus- ja sekoitusprosesseista. Kierrokseen kuuluu myös laatuviskien maistelu.
Shojin ryoryi, buddhalaisten munkkien perinteinen ruokailutapa Japanissa, sai suosiota Zen-buddhalaisuuden leviämisen myötä 1200-luvulla.
Tyypillisen shojin ryori -aterian keskiössä ovat soijapohjaiset ruoat, kuten tofu, sekä kauden vihannekset ja vuorilta kerätyt villikasvit, joiden uskotaan lisäävän ruumiin, mielen ja sielun tasapainoa. Yöpymiseen sisältyy vierailu paikallisella maatilalla, jossa voit kerätä itse vihannekset nuudeliateriaasi. Ruoassa ei ole lihaa tai kalaa, eli se on kasvisateria. Aterioiden valmistuksessa ei yleensäkään käytetä eläintuotteita, joten ne sopivat useimmiten myös vegaaneille.
Vaikka lihaa, kalaa, valkosipulia tai sipulia ei käytetä, makuja ja värejä ei ruoasta puutu. Shojin ryori perustuu viiteen periaatteeseen: kussakin ateriassa on viisi väriä (vihreä, keltainen, punainen, musta ja valkoinen), viisi makua (makea, hapan, suolainen, kitkerä ja mausteinen) sekä viisi valmistustapaa (raaka, keitetty, grillattu, höyrytetty ja paistettu). Ruoassa käytetään satokauden aineksia, esimerkiksi juureksia talvella ja kurkkua kesällä.
www.japan.travel/en/sports/adventure/activities/buddhist-cuisine-in-dewa-sanzan
Japanilainen ruoka on tunnetusti liha- ja kalavoittoista, joten Japanin-matka voi tuottaa päänvaivaa vegetaristeille ja vegaaneille, ellei tiedä, mitä etsiä. Vaan ei huolta, sillä vaihtoehtoja riittää! Itse asiassa valtaosa japanilaisista ruoista on muunnettavissa kasvisvaihtoehdoiksi. Monet ruokalajit ovat riisi- tai nuudelipohjaisia, ja tofua löytyy joka lähtöön. Ruokalistalta on helppo löytää myös tuoreita ja säilöttyjä vihanneksia. Kastikkeiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä niissä on usein eläinperäisiä aineksia.
Suuremmissa kaupungeissa on kosolti vegevaihtoehtoja. Maaseudulla taas kannattaa majoittua perinteisissä majataloissa (ryokan) ja kertoa isännille ruokarajoitteistaan. Päivittäistavarakaupoissa (konbini) on usein vege- ja vegaanituotehyllyjä.
